Hiilijalanjälki on monelle suomalaiselle jo tuttu, mutta oletko kuullut luontojalanjäljestä? Siinä, missä hiilijalanjälki laskee ilmastoa kuumentavia kasvihuonepäästöjä, luontojalanjälki on mittari luonnon kuormitukselle, ihmistoiminnan vaikutuksesta tiettyyn asiaan ympäristössämme. Se kertoo, miten paljon tuote, yritys, kunta tai kuluttaja aiheuttaa haittaa luonnon monimuotoisuudelle.
Lähes kaikki ihmisen toiminta aiheuttaa luonnolle kuormitusta. Luonnon monimuotoisuuden romahdus vaarantaa hyvinvointimme, koska olemme täysin riippuvaisia luonnosta: pelkästään ilman maankäyttöä meillä ei olisi ruokaa eikä asuntoja. Meille tuttu hiilijalanjälki eli kasvihuonepäästöjen määrä on yksi osa kokonaiskuormitusta laskevaa luontojalanjälkeä. Muut neljä mittaria ovat maankäytön muutokset, saasteet, luonnonvarojen suora hyödyntäminen ja haitallisten vieraslajien leviäminen.
Pelkkä hiilijalanjäljen vähentäminen ei riitä, vaan on laajennettava näkökulmaa ja mietittävä myös muita tapoja luontohaittojen vähentämiseen.
Ilmastonmuutoksen lisäksi maankäytön muutosten aiheuttama luontokato on toinen suurimmista luontojalanjälkeä kasvattavista tekijöistä.
Tätä emme tule arjessamme huomanneeksi, sillä tämä tapahtuu yleensä oman elinpiirimme ja Suomen ulkopuolella, eri puolilla maapalloa monimutkaisten hankintaketjujen kautta. Kahvin, suklaan tai paidan ostaminen vaikuttaa luontoon ja luontokatoon maassa, josta niiden raaka-aineet tulevat, ei meillä täällä Suomessa.
Luontojalanjälkeä pienentääksemme meidän on ymmärrettävä, miten toimintamme erilaisten tuotteiden ja palveluiden kautta vaikuttaa luontoon – niin yrityksinä kuin kuluttajina.
Maanviljelys ja sen käyttämät lannoitteet tuottavat huomattavan osan typpi- ja fosforipäästöistä. Jätteet aiheuttavat maaperän saastumista ja valumavesien myötä ne rehevöittävät vesistöjä. Luonto köyhtyy.
Kun puhutaan luonnon monimuotoisuudesta ja sen säilyttämisestä tekstiiliteollisuudessa, kankaiden materiaalien valinnalla on iso merkitys. Tella Lifestyle on etsinyt luomukankaita käyttöönsä jo 90-luvulta lähtien. Luomupuuvillan kasvattaminen on usealla tavalla luonnolle parempi vaihtoehto kuin tavallinen puuvilla, sillä luonnonmukainen tapa viljellä vähentää kasvihuonekaasuja, pienentää maan ja veden happamoitumista, vähentää vesistöjen rehevöitymistä sekä säästää puhdasta vettä ja sähköä.
Vuoroviljelyn ansiosta maaperä on ravinteikas ja niin työntekijät kuin ympäröivän luonnon eläimet terveempiä, kun he eivät altistu torjunta-aineiden kemikaaleille. Vuoroviljelyn auttaa maaperä palautumaan eikä se yksipuolistu ja köyhdy. Perinteinen tehoviljely käyttää myrkkyjä, kemikaaleja ja lannoitteita kasvun tehostamisessa. Luontojalanjälki kasvaa pienenemisen sijaan.
Toinen Tella Lifestylen paljon käyttämä luonnonkuitu, pellava, on yksi vanhimmista ihmisen käyttämistä luonnonkuiduista. Pellava on ekologisuudeltaan mitä mainioin, sillä se tarvitsee kasvaakseen vain sadevettä, se ei tarvitse edes lannoitteita tai torjunta-aineita.
Pellava kasvaa monenlaisessa maaperässä ja hyvinkin karuissa olosuhteissa Euroopassa, joten sen viljely on yksinkertaista eikä maaperän runsasta muokkausta tarvita. Pellavan paras ominaisuus on kuitenkin sen hiilidioksidin sitomiskyky. Sen viljely Euroopassa sitoo 250 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa! Se vastaa henkilöautolla 23 000 kertaa maapallon ympäri ajamista.
Haluamme olla mukana luomassa kestävämpää maailmaa, sillä luonto ja sen monimuotoisuus ovat meille tärkeitä. Tellan toimintatavoissa huomio kiinnittyy luontojalanjäljen laskemisessa käytettyihin neljään mittariin viidestä: kasvihuonepäästöjen ja saasteiden vähentämiseen, maaperän muutosten hillitsemiseen sekä suoraan luonnonvarojen hyödyntämiseen. Käyttämällä luonnolle vähäkuormituksisia kankaita materiaalina vähennämme hiilidioksidi- ja kemikaalipäästöjä, säästämme vettä ja energiaa sekä mahdollistamme maaperän monimuotoisuuden ja hedelmällisyyden säilymisen.
Lue lisää artikkelista Luomupuuvilla ja pellava Tellan hiilijalanjälkeä pienentämässä.