Maailmassa heitetään pois vuosittain 60 miljardia vaatekappaletta alle vuoden sisään niiden valmistamisesta. Vaatteiden kaatopaikat voivat näkyä avaruuteen asti.
60 miljardia on 60% vuoden aikana valmistetuista vaatteista. Se on paljon melkein käyttämättömiä vaatteita. Tekstiili- ja vaateteollisuus saastuttaakin enemmän kuin parjattu lento- ja laivaliikenne yhteensä.
Mikäli ihmiset pidentäisivät vaatteiden käyttöikää kaksinkertaiseksi, tekstiilialan hiilidioksidipäästöt laskisivat 44 %. Se olisi paljon, sillä muotiteollisuus on nyt vastuussa kymmenestä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä.
Näitä lukuja ei oikein voi uskoa. Ei ihme, että tekstiiliala on yksi niistä neljästä keskeisestä alasta, joiden kiertotalouteen siirtyminen torjuisi luontokatoa ja pienentäisi luontojalanjälkeä.
Suomalaiselle tekstiiliteollisuudelle on iso haaste vastata nykyrakenteissa vallalla olevaan osta – kuluta – heitä pois – ajatukseen. Kuluttajien ostokäyttäytyminen yhdessä tuotteiden lyhyen käyttöiän kanssa on ongelmallista. Halpaa on helppo ostaa, jättää käyttämättä tai heittää pois hutiostoksena. Ostoksen tarpeellisuutta ei tarvitse miettiä harkitusti.
Suomalaiset ovat kuitenkin sitoutuneet kiertotalouden periaatteisiin. Suomen Tekstiili & Muoti ry teki kesällä 2024 kyselyn, jonka tulokset kertovat siitä, miten lähes 60 prosenttia suomalaisista tekstiili- ja muotialan yrityksistä – Tella mukaanlukien – keskittyy tuotteiden elinkaaren pidentämiseen.
Otetaanko vastuu myös kuluttajina vastaan, tehdään ostokset harkiten ja tarpeeseen? Se, että kukkarossa on rahaa, ei tarkoita, että se täytyy kuluttaa.
Lue myös Luomupuuvilla ja pellava Tellan hiilijalanjälkeä pienentämässä ja Tella luomassa kestävämpää maailmaa luonnon monimuotoisuutta tukemalla.